sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö


Nyt kuten aiemmin kirjoitin, aion hypätä muutaman keväällä luetun kirjan yli, ja kirjoittaa kesäkuun aikana lukemiststani kirjoista lähtien. Tai tämä ensimmäinen on kyllä luettu toukokuun viimeisenä päivänä, aika lähellä kesää ja kesäkuuta kuitenkin. Koska tuosta alkaa olla se kuukausi aikaa, jouduin hieman googlettelemaan kirjaa ennen kun muistin tarkalleen mistä siinä olikaan kysymys. Muistin kyllä sitä ennen vahvan tunteen siitä, että pidin kirjasta kuitennkin melkoisen paljon,

Kirjassa esikoistaan odottava Eva Green muistelee lapsuuttaan Walesissa. Hänen olleessaan vielä melkoisen pieni, hänen äitinsä kuolee ja pikku-Eva lähetetään asumaan hänen isovanhempiensa luo Walesiin. Eva oppii nopeasti elämään isovanhempiena maatilalla, ja saa ystävän koulusta. Jostain kumman syystä paikallisen kyläkaupan kauppias ei pidä Evasta ja tuo sen esille heti ensitapaamisella. Kauppiaan mielestä Eva muistuttaa jotakuta, jotakuta jota kauppias vihaa.

Eva utustuu kylässä niin isovanhempiensa maatilalla auttelevaan Danieliin että kylän erakkoon Billiin, jota kukaan muu ei juuri näe. Samalla Eva löytää äitinsä muistolaatikon, jossa on  tämän kirjoituksia miehestä jonka nimi alkaa kirjaimella K. Menneisyys ei kuitenkaan ole ainoa Evaa askarruttava asia vaan kylässä sattuu tragedia, jossa eräs nuori tyttö katoaa. Jotain kamalaa on katoamisen takana, ja Eva kokee itsekin jotain outoa. 

Välillä kirjassa palataan aikuisen, ensimmäistä lastaan odottaven Evan mielenmaisemaan ja tapahtumiin. Vieläkö menneisyys kummittelee liikaa vai pystyykö Eva unohtamaan sen ja tulemaan onnelliseksi perheensä kanssa?

Irlantilainen tyttö on kovin lyhyt mutta silti siinä on mielestäni hyvän lukuromaanin ainekset. Sukutarinan ja mysteerit ovat aina kiehtoneet minua kirjoissa, ja sellaisen tämäkin kirja tarjoaa. Teksti on sujuvaa ja mielenkiintoista vaikka tapahtumat etenevätkin hieman verkkaisesti. Irlantilainen tyttö on vahva tarina ja se houkuttelee lukemaan lisää Susan Fletcherin kirjoja.

2 kommenttia:

  1. Tämä oli minun ensimmäinen Fletcherini ja pidin. Innostuin myös lukemaan muitakin hänen teoksiaan, jotka eivät ole tuottaneet kyllä pettymystä kertaakaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin tämän perusteella haluan lukea Fletcherin kirjoja lisääkin. :)

      Poista