perjantai 22. heinäkuuta 2011

Julia Kelly: Toisella Silmällä

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512352044&lang=fi

Tämä kirja osui silmiini kirjaston uutuskirjahyllyllä. Ensimmäisenä huomioni kiinnitti kansikuva, ja vasta sen jälkeen kirjan nimi. Takakannen luettuani päätin, että kyseinen kirja on tarpeeksi kiinnostava kotiin lainattavaksi. Takakannen selostus nimittäin herätti mielenkiintoni, sillä siinä kirjoitettiin, että tämä romaani kertoo itsetunnosta ja suorituspaineista, ja siitä kuinka kirjan päähenkilö Lucystä kasvaa naiseksi isänsä tuomitsevan katseen alla.

Siinä siis juonta pähkinänkuoressa. Lukukokemus oli ristiriitainen. Toisaalta rakastuin tähän kirjaan, toisaalta koin sen hyvin hankalaksi lukea. Molempiin edellämainittuihin seikkoihin vaikutti enimmäkseen se, millä tavalla kirja on kirjoitettu. Kerronta on nimittäin hyvin polveilevaa, ja siinä on paljon yksityiskohtia,ja kuvailua jopa hieman turhankin tarkasti. Tämä seikka teki kirjasta raskaan lukea mutta samalla se teki siitä mielenkiintoisen. (vaikka joissain kohdissa kyllä meinasin kyllästyä siihen yksityiskohtien määrään.)

Toisella silmällä on Julia Kellyn esikoisteos, ja se valittiin vuoden 2008 parhaaksi esikoisteokseski Irlannissa. Tämänkin tiedon jyvän luin kirjan takakannesta. Voin ymmärtää kirjan suosio, sillä se oli loppujen lopuksi hyvin raikkaasti kirjoitettu vaikka välillä se loikin ummehtuneitakin viboja lukukokemukseeni. Suosittelisin tätä sellaisille lukijoille, jotka jaksavat nähdä vaivaa lukemiseen. Itse luin tämän muutamassa päivässä vaikka välillä teki mieli jättää koko opus kesken. Kokonaisuus oli kuitenkin oikein hyvä, ja mainio.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Angela Sommer-Bodenburg: Pikku Vampyyri matkalla


kuva: http://www.levykauppax.fi/book/sommer_bodenburg_angela/pikku_vampyyri_matkalla/

Kävin noin viikko sitten kirjastossa, ja tein paluun lapsuuteen. Hetken mielijohteesta harhailin lasten- ja nuorten osastolle kirastossa ja aloin tutkimaan hyllyjä. Löysin jotain, joka toi mieleen vahvasti laspuuden ja sen jännittävän tunteen, kun lukee jotain jännää kirjaa, jossa  on jotain kutkuttavan yliluoonollista. Löysin Pikku vapmyyri-kirjat. Mukaani valkikoitui tämä uusi painos, joka sisältää kaksi eri Pikku Vampyyriä. Kirjat Pikku Vampyyri matkustaa ja Pikku Vampyyri Maalla on nidottu näihin yksiin ja samoihin kansiin.

Pikku Vampyyri kirjat kertovat pojasta nimeltä Anton ja tämän omalaatuisesta ystävästä Rydigeristä, joka ei ole tavallinen lapsi. Rydiger on nimittäin vampyyri. Yhdessä Rydigerin kanssa Anton pääsee mukaan moniin seikkaliuihi, ja tässä yhteisniteessä on kaksi kirjaa, joissa on hurjia seikkailuja. (hurjia lähinnä lapsen silmin katsottuna). Lisää jännitystä Antonin elämään tuo Rydigerin sukulaiset, etenkin vampyyrineito Anna.
¨
Kirjassa Pikku vampyyri matkustaa Anton houkuttelee Rydigerin mukaan lomalle, jolle Antonin vanhemmat ovat Antonia pakottamassa. Matkakohteena on maatila junamatkan päässä. Ongelmana on vain se, miten Rydigerin arkku saadaan perille, sillä Antonin vanhempien autoon se ei mahdu, eikä matkaaminen siinä onnistuisi muutenkaan. Ongelman ratkaisuksi Anton keksii, että hän voi saattaa Rydigerin maalle junassa kaikkine arkkuineen. Kirja käsittelee lähinnä tätä matkaa. Pikku Vampyyri maalla taas jatkaa siitä, mihin edellinen kirja sai. Se kertoo Antonin ja Rydigerin seikkailuista maatilalla. 

Juoni pähkinänkuoressa siis. Enempää en halua siitä paljastaa. Lukukokemus oli mahtava, tosin lähinnä nostalginen. Vaikka Pikku vampyyrin seikkailut eivät tunnu ehkä enää aivan niin kutkuttavan jännittäviltä kuin pienenä, niin ne on kirjoitettu huumorilla, joka jaksaa viihdyttää aikuistakin lukijaa. Tätä kirjaa lukiessa tuli jotenkin lämmin ja onnelllinen olo. Voisin sanoa melkeinpä, että tämä oli nojatuolimatka lapsuuteen. Suosittelen kirjaa lapsille ja lapsenmielisille sekä heille, jotka kaipaavat hauskaa ja kevyttä kesälukemist.




tiistai 12. heinäkuuta 2011

Day 08 – Most overrated book

Tähän on minun mielessäni vain yksi vastaus. Eli..tätärätää..yliarvostetuin kirja mielestäni on Twilight-sarja kokonaisuudessaan. Olen ekan kirjan lukenut, enkä hirveästi tykännyt. Jotenkaan ei auringonvalossa kimaltelevat vamppyrit sovi mun maailmankuvaani....ja jotenkin epäilen, että ne kirjat siitä parantuvat.

Voitte toki yrittää muuttaa mieleni ;)

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Nora Roberts: Julkinen Salaisuus

Pitkästä aika viihdekirjallisuuden "kuningattaren" Nora Robertsin kirja sattui käteeni kirjastosta. Pitkästä aikaa on mukava lukea jotain helppolukuista ja taatusti mukaansatempaavaa viihdekirjallisuutta. Nora Robertsin kirjat ovat taattua romantiikkaa ja usein myös jännitystä täynnä.

Julkinen salaisuus kertoo Emman tarinan, joka tempaistaan huonoista oloista, ilkeän äidin luota suositun muusikkoisänsä hoteisiin. Makealla elämällä, johon Emma totutettaan, on kuitenkin varjopuolensa. Emman elämään tulee nimittäin rakkauden ja perheen lisäksi myös julkisuuden mukanaan tuomia kirjoja, kuten lehdistön liian ylenpalttinen huomio. Emman perheessä tapahtuu myös tragedia, jonka ratkaisussa Emman menneillä muistoilla on tärkeä, ja hengenvaarallinenkin osansa. 

Juonesta en kerro enää enmpää, vaikka saatoinkin paljastaa jo liikaa. Tunnelmaltaa kirja oli mukaansatempaava ja jännittävä. En malttanut laskea sitä käsistäni. Juoni oli tietenkin hieman ennalta arvattava, sillä Robertsin kirjoissa on usein samantyylisiä juonellisia piirteitä. Mielenkiintoisinta kirjassa oli se, että se sijoittui musiikkimaailmaan, ja tapahtumat alkoivat jo 60-luvun lopulta. Kaiken kaikkiaan Julkinen salaisuus oli erittäin hyvää kesälukemista. 

(ps.  osaisiko joku kokeneempi bloggaaja neuvoa, mistä netissä löytyy sellaisia kirjankansien kuvia, joita voisi j liittää näihin kirjoituksiini?) 

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Day 07 – Most underrated book

Tämä on ollut jo pitkään mietintämyssyn alla, enkä millään meinaa keksiä kirjaa, joka olis mielestäni aliarvostettu tai aliarvostetuin peräti. Mietin jo, että jättäisin tämän välistä, ja hyppäisin seuraavaan kohtaan. En vain pystynyt siihen, joten yritin pähkäillä pääni puhki tämän kohdan kanssa. Sitten keksin. Anne Ricen Vampyyrikronikat, kuten Veren Vangit, Vapmyyri Lestat ja Kadotettujen Kuningatar eivät ole kaikkien mielestä mitään parasta vampyyrikirjallisuustta, eikä niistä kuule juurikaan mainittavan. Ne ovat mielestäni ainakin hituse aliarvostettuja. Itse olen nimittäin sitä mieltä, että ne voittavat Twilightit ja Vampyyripäiväkirjat mennen tullen. Niissä on jännitystä, mysteerejä ja mytologiaa, joka vetoaa minuun. Joskus hankin ne vielä omiksi mutta luultavasti englanninkielisinä.